Life as we know it

16.02.2020


Maija Hirvasen ja Juha Valkeapään Life as we know it -esityksen lähtökohtana on ollut kuvitella suuntia, joihin elämä voisi mennä ja joihin sen toivottaisiin menevän. Tästä prosessista on valikoitunut pieni osa näyttämöteokseksi. Kuvitellut suunnat ovat muuttuneet esitykseksi liioittelemisen ja unelmoimisen kautta; Life as we know it on eräänlainen aikuisten ihmisten leikki. Leikin elementtejä ovat lähitulevaisuuden… Read more

Hiljainen kuolema

09.08.2019


Hiljainen kuolema voi tarkoittaa lempeää kuolemaa: minäkin haluan kuolla elettyäni hyvän ja täyden elämän, nukkuessani, jonkun pitäessä kädestä kiinni. Todellisuudessa kuolema usein tulee kovaa, kivuliaasti, yhtäkkiä ja äänekkäästi, liian aikaisin tai liian myöhään. Hiljainen kuolema voi tarkoittaa myös kuolemista vaivihkaa, kenenkään huomaamatta. Tai mitäänsanomattomasti. Tai sitä että kuolemasta, epämukavana aiheena, halutaan vaieta. Hiljainen kuolema on… Read more

Totuus

05.08.2019


Totuus on elävä audiovisuaalinen installaatio videotaiteilija Pietu Pietiäisen kanssa. Se on eräänlainen oraakkeli ja totuuden torvi. Totuudet keräämme teosta katsomaan tulevilta, emmehän sitä omista. Rakensimme ensimmäisen version Ärjän taidefestivaalille Ärjänsaaren vanhaan leirikeskukseen, Kajaaniin, 2.–4.8.2019. Toinen versio rakennettiin Flash2-valotaidebiennaaliin Suomenlinnaan 1.-10.11. ja kolmas Haihatuksen pop-up-valotaideviikonloppuun 22.-24.11.2019. Kuva: Hannu Iso-oja

Lintukonsertti

05.04.2018


Luomme yhdessä äänitaiteilija Juhani Liimataisen kanssa maiseman tavallisista ja myyttisistä linnuista – varpunen, talitiainen, kottarainen, pulu, naurulokki, joutsen, huuhkaja, korppi, kuikka, käki, feenikslintu ja Tux-pingviini. Jussi soittaa syntetisaattoreita, minä ääntäni. Me molemmat myös puhumme hiukan. Ja pukeudumme höyheniin. Konsertti kestää 30–40 minuuttia. Konsertit: Koneen säätiön Saaren kartano, 05/18; New Performance Turku, 09/18; Lavaklubi, Helsinki,  01/19; Kontula… Read more

Äänimuotokuvat

07.09.2003


Olen tehnyt äänimuotokuvia hyvin erilaisissa yhteyksissä vuodesta 1998 alkaen. Perustilanne on pysynyt samankaltaisena: ihminen istuu tuoliin ja kertoo nimensä, minä peitän hänen silmänsä ja ääntelen hänen muotokuvansa käyttäen hänen nimensä äänteitä. Muotokuvakäsite johtaa siis hieman harhaan. En kuvaile tuolissani istuvaa ihmistä äänelläni, vaan leikin hänen nimensä äänteillä. Mutta en ole keksinyt parempaakaan nimeä. (Yllä oleva kuva… Read more